tiistai 29. toukokuuta 2012

3 x 11

Olen tässä toukokuun aikana saanut useamman näitä 11-haasteita, jossa tarkoitus olisi ensin kertoa 11 asiaa itsestä, sitten vastata toisen 11 kysymykseen ja tehdä vielä lopuksi itse 11 kysymystä muille haastettaville. Menen nyt hieman helpomman kautta, kun tämä haaste on jo aika paljon kiertänyt ja vastaan vain näihin minulle osoitettuihin kysymyksiin. Ja oli muuten vaikeita tapauksia mukana!

Karoliina:

1. Kuka on vaikuttanut eniten siihen, että sinusta on tullut kirjojen ystävä?
Tähän tulee mieleen kaksi nimeä, ensin oma äiti, joka luki minulle lapsena paljon satuja ja sai sikäli kiinnostumaan kirjoista ja hyvistä tarinoista ja toisena high schoolin englanninopettaja, joka teki brittiläisen kirjallisuuden klassikoihin tutustumisesta hyvin mielenkiintoista.

2. Nimeä yksi kirja, jonka haluaisit lapsesi (nykyisen/mahdollisen tulevan/kuvitteellisen) elämänsä aikana lukevan.
Kun vain yksi pitää valita niin tämän pitäisi olla joku sellainen, joka avaa maailmankatsomusta ja ajattelutapaa sopivasti. Mieleen tulee ainakin Kuningatar Noorin elämänkerta ja Mario Vargas Llosan Keltin uni. Eli joku näiden tyyppinen, omista kiinnostuksen kohteista riippuen. Sanotaan nyt sitten vaikka tuo Noorin teos.

3. Mikä on paras tänä vuonna tähän mennessä lukemasi kirja?
Hmm... mitäs sitä onkaan tullut luettua... Onneksi on blogi, mistä voi tarkistaa :) Mikään yksi ei heti nouse yli muiden, mutta A Game of Thrones, Taivaan pilarit ja Bernard Cornwellin teokset nyt ainakin ovat jääneet mieleen. Cornwellin Saxon-sarjasta pidän kuitenkin niin paljon, että valitsen sieltä nyt tähän tuon osan 4, Miekkojen laulu.

4. Kuka on suosikkisi ulkomaisista naiskirjailijoista?
Tällä hetkellä Philippa Gregory tai Charlaine Harris. Uuden Sookien kunniaksi sanotaan nyt sitten Harris.

5. Entä ulkomaisista mieskirjailijoista?
Bernard Cornwell.

6. Entä kotimaisista naiskirjailijoista?
Tähän en voi vastata kun en ole vuosiin lukenut mitään kotimaisilta naiskirjailijoilta. Pitänee jossain vaiheessa korjata tuo asia.

7. Entä kotimaisista mieskirjailijoista?
Ainoa tähän sopiva lukemani kirja, mikä nyt tulee mieleen on Mika Waltarin Sinuhe, joten pitää sen myötä sanoa Waltari :)

8. Odotatko erityisen kovasti jonkun syksyllä ilmestyvän kirjan lukemista? Minkä?
Syksyllä ilmestyy suomeksi Anna Godbersenin Ihania päiviä ja tämän sarjan aloitusosa oli tosi hyvä. Sitten olisi Tess Gerritsenin ja Bernard Cornwellin uudet teokset tulossa myös. Ally Condien ja Becca Fitzpatrickin sarjojen päätösosia odotan myös. Nyt ei kuitenkaan mikään yksi vielä herätä erityisen innokasta odotusta.

9. Antaako ympäristö esimerkkiä - onko perheessäsi (nykyisessä tai lapsuuskodissa) muita kovia lukijoita kuin sinä?
Ei ole, jotkut kyllä lukevat, mutta eivät ollenkaan samoissa määrin kuin minä.

10. Mainitse yksi kirja, joka yhdistyy mielessäsi vahvasti paikkaan/tilanteeseen, jossa sen luit. Kerro myös se paikka/tilanne. :)
Hmm... No ainakin se jäi hyvin mieleen, kun luin Guillermo del Toron ja Chuck Hoganin Vitsauksen lomalla Dominikaanisessa tasavallassa uima-altaalla aurinkoa ottaessa. Hyvä oli siinäkin eläytyä mukaan synkkään New Yorkiin ja zombie-vampyyrijahtiin :) Luen lomilla aika paljon ja usein rannalla tai uima-altaalla, mutta tuo jotenkin jäi erityisesti muistiin kun kirjan ympäristö oli niin päinvastainen.

11. Missä luet mieluimmin?
Sohvalla tai sängyllä makoillen. Sängyssä tosin nukahtaa helpommin, eli siksi sohva on parempi lukupaikka :)

Katinka:

1. Mitä luet tällä hetkellä?
Nyt on menossa Charlaine Harrisin Aurora Teagarden Mysteries Omnibus 2. Kreikan lomalla luetuista kirjoista on vielä jutut tekemättä, joten monta muuta tulee vielä ennen tätä uusinta.

2. Koska olet viimeksi käynyt kirjastossa ja lainasitko jotain? Mitä lainasit, jos siis lainasit jotain?
Tänään. Piti palauttaa kirjoja ja hakea varauksia. Mukaan lähti Lauren Oliverin, Kate Furnivallin ja MaryJanice Davidsonin teoksia.

3. Mikä on isoin "sakkosi", jonka olet maksanut kirjastoon? (jos siis olet joskus saanut sakkoja)
En muista yhtään. Nuorempana joskus varmasti on näitä tullut, mutta tänään maksoin 20 senttiä ja se on parin viime vuoden ainoa sakko.

4. Luetko muuita kuin ns. perinteisiä kirjoja? (siis e-kirjoja, äänikirjoja etc.)
Jonkun lyhyen & ilmaisen novella-tyyppisen kirjan olen koneelle ladannut ja läppäriltä lukenut, mutta se ei ole kovin mukavaa, joten en sitä juuri harrasta. Lukulaite tai iPad olisi kyllä varsinkin lomareissuille kiva... Äänikirjoja en ole kokeillut.

5. Tapaatko kuljettaa kirjaa mukanasi kaikkialle? (työmatkat, matkat, kouluun etc.)
Lomalla kyllä, muuten yleensä ei. Työmatka esimerkiksi on vain muutama minuutti kävellen, joten siinä ei paljon ehdi kirjoja lukea. Pidemmälle reissulle tai ihan vaan Helsingin keskustaan junalla saatan hyvin ottaa kirjan mukaan.

6. Oletko tilannut kirjoja netistä?
Kyllä! Jatkuvasti ja ihan liikaakin :)

7. Montako kirjastokorttia omistat?
Yhden, Helmet-alueella ei taida enempää tarvita. Tai itseasiassa vanhan kotikaupungin kortti saattaa vielä olla jossain jemmassa myös.

8. Lukevatko vanhempasi? tai muut sukulaisesi?
Ks Karoliinan kysymys 9. Kyllä mutta paljon vähemmän.

9. Lempi klassikkosi? (klassikon saat määritellä itse)
Taivaan pilarit tai Sinuhe, nämä nyt ensimmäisenä tulevat mieleen (ainakin Karoliinan kysymysten jälkeen).

10. Lempi tv- sarjasi(t)?
Tällä hetkellä Selviytyjät ja Kosto.

11. Huomautellaanko sinulle usein lukemisestasi?
Joskus, varsinkin sisko, joka ei itse lue juuri ollenkaan.

tsirp:

1. Laulu, jonka lyriikoista pidät erityisen paljon?
Eniten kuuntelen NRJ:tä ja Voicea ja en yleensä kauheasti kiinnitä huomiota sanoitukseen. Ehkä Adele on sellainen, joka kappaleissa tulee kuunneltua sanomaa myös.

2. Suosikki kesämuistosi?
Ehkä lapsena serkkujen kanssa yhteisellä mökillä vietetty aika kun oli vielä pitkät kesävapaat.

3. Mistä olet tällä hetkellä kiitollinen?
Näitä olisi paljon, mutta tällä hetkellä vasta lomalta palanneena päällimmäisenä on kiitollisuus mukavasta ja hyvin joustavasta työpaikasta.

4. Kolme elokuvaa, jotka jokaisen pitäisi joskus nähdä?
Näihin en kyllä osaa vastata. Leffatkin ovat niin makuasioita, että ei voi sanoa, että mitkä olisivat sellaisia kaikille suositeltavia. Itse pidän paljon Batmaneistä, X-Meneistä ja Underworldeistä.

5. Jos saisit valita vain yhden maan, johon voisit elämäsi aikana matkustaa, mikä se olisi?
Vain yksi - kauhea ajatus! Mutta Argentiina on suosikkini, joten sinne lähtisin uudestaan.

6. Kaunein asia, joka sinulle on sanottu?
Rakastan sinua.

7. Linkitä tähän mielestäsi upea kuva.
Vesi on niin hieno elementti, että laitetaan tähän taas yksi lomakuva.


8. Mistä haaveilet?
Onnellisesta tulevaisuudesta :)

9. Mitä sellaisia ominaisuuksia tunnistat itsessäsi, jotka yleensä mielletään vastakkaiselle sukupuolelle ominaisiksi?
Nyt ei tule kyllä mitään heti mieleen, pitäisi kysyä muilta apuja...

10. Pidätkö enemmän Peppi Pitkätossusta vai Muumeista?
Jostain syystä en ikinä ole pitänyt Pepistä, mutta Muumit ovat kyllä suloisia.

11. Mikä on paras tapa viettää lauantai-iltaa yksin/ystävien kanssa? (molempiin vastaus!)
Yksin hyvän kirjan tai leffan parissa, kavereiden kanssa baarissa tai pelaten jotain.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Terveisiä sateisesta Kreikasta!


Luettuja Maailmoja -blogissa on ollut hieman hiljaista, koska lomailen parhaillaan sateisessa Kreikassa. Onneksi viikkoon on mahtunut mukaan muutama hieman parempikin päivä ja reissatessa ei pilvisyys niin haittaakaan. Kirjoja onkin sitten tullut luettua useampi ja paluu arkeen tulee eteen nyt parissa päivässä, harmi kyllä. Täällä viihtyisi kyllä pidempäänkin, varsinkin kun sään pitäisi nyt ensi viikolla parantua!

maanantai 21. toukokuuta 2012

Eve Silver: Sydämen synnit - The Sins 1

Sins of the Heart
Julkaistu 2010, suomennos 2012
348 sivua.

Eve Silverin uutuus Sydämen synnit aloittaa uuden sarjan, joka ilmeisesti ensimmäiset kolme osaa muodostavat oman tarinansa, kun tätä kustantajakin trilogiaksi väittää, mutta kirjailijan sivuilla kerrotaan kirjoja olevan nyt jo 4 kpl, plus tarinan avaava e-novelli.

Maanalainen maailma on jaettu reviireihin, joilla jokaisella on omat hallitsijansa. Kaaoksen jumala Sutekh (Seth) on yksi vahvimmista valtiaista Manalassa ja hänellä on neljä poikaa kolmen eri ihmisnaisen kanssa. Pojat työskentelevät hänelle sielunryöstäjinä ja väkivaltaisesti hakevat mahdollisimman mustia ja pahoja ihmissieluja isälleen syötäväksi. Manalan hauras tasapaino ja rauha vaarantuu, kun käy ilmi, että yksi Sutekhin lähes kuolemattomista pojista on murhattu.

Pojista vanhin Dagan Krayl on yksitoista vuotta aiemmin pelastanut Roxy Tamin murhaajan kynsistä. Roxy maistoi pelastuksen yhteydessä Daganin verta ja on sen jälkeen janonnut verta jatkuvasti. Dagan myös varoitti Roxyä Asetin tyttäristä, salaseurasta joka tekisi heistä vihollisia, Roxyllä kun oli äidin perintönä Asetin tyttärien koru. Roxy kuitenkin on liittynyt tähän porukkaan ja saa tehtäväkseen tutkia sielunryöstäjän murhaa, tämän sielu kun ei ole ilmaantunut normaalisti Manalaan vaan on kateissa. Tutkimukset tuovat taas Daganin ja Roxyn yhteen 11 vuoden jälkeen, mutta nyt he ovat eri puolilla, joten yhteistyö ei ole ihan helppoa.

Silverin luoma asetelma ja maailma on ihan kiinnostava, vaikka tässä siitä saakin aika pintapuolisen katsauksen vielä. Varsinkin Manalan muut hallitsijat jäävät melkein nimitasolle vielä, mutta ehkä heihinkin päästään tutustumaan sarjan edetessä. The Sins -sarjan kirjat kertovat jokainen yhden veljeksen tarinan ja viimeisenä on vuorossa nyt murhattu ja kirjassa jonkun verran mukana oleva Lokan, eli voisi olettaa, että hänen osaltaan juoni jatkuu avonaisena ainakin kolmen ensimmäisen osan läpi. Muutenkin Sydämen synnit kertoi vaan osaa tarinasta ja aika lailla ainakin minun mielestäni asiat jäivät vielä auki, vain joitain osia ratkesi lopussa.

Jos ajatellaan, että tämän kirjan pääasia oli saattaa Dagan ja Roxy yhteen, niin romantiikka ja yhteinen aika jää kuitenkin aika vähälle, eli tämä toimii paremmin Silverin maailman esittelynä. Hahmoista ei vielä ole kauheasti sanottavaa, he jäivät kaikki hieman etäisiksi vielä, joten pitää katsoa, että mihin suuntaan juttu lähtee tästä kehittymään. Muuten kirja oli mukavan vauhdikas ja nopealukuinen välipala. Silverin luoma maailma on kyllä kiinnostava ja siitä voisi enemmänkin saada irti, mukana kun on sellaisia tuttuja nimiä kuin Haades, Osiris ja Anubis.

The Otherkin/ Sins:
  1. Sins of the Heart (2010)
  2. Sins of the Soul (2010)
  3. Sins of the Flesh (2010)
  4. Body of Sin (2011)
+ Sin's Daughter (2010) prequel e-Novella

Kirjalijan kotisivut. Tämä kirja Harlequinin sivuilla ja Adlibriksessä on englanninkielinen versio.

Lisää tästä kirjasta: Lukunurkka

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Liz Williams: Aavekauppiaan tytär - Rikosetsivä Chen 1

Snake Agent - Detective Inspector Chen 1
Julkaistu 2005, suomennos 2012
352 sivua.

Liz Williams on brittiläinen scifikirjailija ja minulle uusi tuttavuus. Hänen kirjojaan ei ole aiemmin suomennettu, mutta nyt Rikosetsivä Chen -sarjan avaava Snake Agent on ilmestynyt nimellä Aavekauppiaan tytär. Risingshadow luokittelee Aavekauppiaan tyttären fantasiaksi, mutta mukana on kyllä paljon myös scifiä. Liz Williams on myös vieraana Finnconissa Tampereella heinäkuussa.

Rikosetsivä Chen asuu tulevaisuuden Etelä-Kiinassa, Singapore Kolmessa. Singaporeja on franchise-tyyliin perustettu jo useita ja siksi nuo järjestysnumerot. Rouva Tang ilmoittaa tulee kertomaan poliisille saaneensa kuvan kuolleen tyttärensä Pearlin haamusta helvetin satama-alueella, vaikka hautajaisjärjestelyt oli tehty hyvin huolella ja tytön piti päätyä taivaaseen. Chen hoitaa pääasiassa nämä yliluonnolliset keikat, joten hän alkaa tutkia asiaa.

Avukseen Chen saa Senesalkki Zhu Irzhin, helvetin puolen tutkijan. Selviää, että kuolleita hyveellisiä  ihmistyttöjä on välitetty laittomasti helvetin bordelliin, mutta taustalla on vielä joku isompi suunnitelma, johon myös helvetin ministeriöt ovat sotkeutuneet. Tutkimukset vievät Chenin helvetin puolelle ja jumalatar Kuan Yinin suojeluksessa Chen on tehnyt tämän matkan ennenkin. Tosin nyt Chenin ja jumalattaren välit ovat hieman huonot, Chenin avioiduttua vastoin jumalattaren tahtoa helvetistä paenneen demonin Inarin kanssa. Apuvoimiksi pieni Singapore kolmen poliisilaitos saa Pekingistä demoninmetsästäjän nimeltä No Ro Shi, joka on hyvin pätevä ja näkee demoniasiat täysin  mustavalkoisina, joten hän on uhka myös Chenin vaimolle.

Tarkkaa Singapore Kolmen sijaintia ei kerrota, mutta ilmeisesti se on rannikkokaupunki Etelä-Kiinassa. Myöskään vuosiluku ei tarinassa selviä, mutta jonkun verran tulevaisuudessa tässä ollaan. Sähköverkko on korvattu bioverkolla ja näyttönä toimivaa nestemäistä nanokalvoa voi kantaa mukana pienessä pullossa. Williams on tässä luonut hyvin rikkaan ja monipuolisen maailman, mikä on toisaalta hienoa, mutta myös hieman raskasta luettavaa. 350 sivuun on tässä mahdutettu mukaan niin paljon kaikkea, että minulta ainakin tuntui koko ajan menevän jotain ohi. Lisähaastetta toivat mukaan itämaiset nimet ja mytologia, jonka mukana tuli paljon uusia asioita. Tämä kirjaa vaatii aikaa ja huolellisen lukijan. Tarina sisältää myös jotain melko outoja asioita, kuten Inaria suojelevan, puhuvan teepannu-mäyrän.

Juttu kuitenkin alkaa - demoneista ja kehityksen harppauksesta huolimatta - melko perinteisen dekkarin omaisesti. Sitten kuitenkin tarina lähtee omaan suuntaansa ja aika paljon tässä keskitytään helvetin ominaisuuksiin ja elämään siellä. Helvetti ei ole ollenkaan niin paha paikka, kuin mitä ajatellaan ja demonit siellä elelevät normaalia elämäänsä kaupungissaan aivan kuten ihmiset omassa maailmassaan, kauppaa käyden ja ministeriöiden johtamina. Tosin, prioriteetit ja mieltymykset ovat helvetissä aika erilaisia, kuten myös ministeriötkin.

Olisin ollut kiinnostunut siitä, miten Singapore on tälläiseksi franchising-bisnekseksi päätynyt, mutta sitä ei tässä ensimmäisessä osassa ainakaan vielä selitetty ollenkaan. Kaukoitää en myöskään tunne juurikaan, niin en juuri tunnistanut viittauksiakaan, jumalatar Kuan Yinkin piti etsiä Wikipediasta. Ehkä jonnekin muualle sijoittuneena tarina olisi sopinut minulle paremmin. Nyt tuntui, että tarina sisälsi liikaa kaikkea uutta, paljon enemmän kuin mitä pystyin tai jaksoin omaksua, joten tämä ei nyt oikein sopinut minulle vaikka jännäreistä ja dekkareista pidänkin. Itseasiassa tunsin itseni hieman tyhmäksi tämän kanssa useampaan otteeseen, kun tuntui, että jotain on taas unohtunut tai mennyt täysin ohi :)

Rikosetsivä Chen:
  1. Snake Agent (2005) - Aavekauppiaan tytär (2012)
  2. The Demon and the City (2006)
  3. Precious Dragon (2007)
  4. The Shadow Pavilion (2009)
  5. The Iron Khan (2010)
  6. Morningstar (TBA)
+ novelli Adventures in the Ghost Trade (2000) - Seikkailuja aavekaupan parissa (Tähtivaeltaja 3/06)

Liz Williams Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

lauantai 19. toukokuuta 2012

Mary Higgins Clark: Yksin vain

I'll Walk Alone
Julkaistu 2011, suomennos 2012
355 sivua

Mary Higgins Clark oli pitkään nuorempana suosikkikirjailijani ja olenkin yrittänyt lukea kaikki hänen teoksensa, tosin ainakin omaelämänkerta ja George ja Martha Washingtonista kertova esikoinen on vielä lukulistalla. Higgins Clarkia kutsutaan myös nimellä jännityksen kuningatar, Queen of Suspense.

Alexandra - Zan - Morelandin 3-vuotias poika Matthew kaapattiin pari vuotta sitten. Zan oli jo eronnut lyhytkestoisesta avioliitostaan ennen Matthewin syntymää ja on nyt elellyt yksin, keskittyen sisustussuunnittelijan uraansa. Matthewin viisivuotissyntymäpäivän ja katoamisen kahden vuoden merkkipäivän aikaan Zanin elämä menee uudestaan sekaisin.

Zanin ura vaarantuu, koska joku tuntuu esiintyvän hänenä ja on muun muassa ostellut vaatteita ja tilaillut tavaraa paljon Zanin piikkiin. Muut eivät usko Zanin selityksiä, että hän ei itse ole näiden tapahtumien takana, vaan ajattelevat hänen olevan sekoamassa stressistä. Myös Matthewin kaappauksesta tulee uutta tietoa ja kaappaaja näyttäisi olevan Zan tai joku aivan hänen näköisensä. Onneksi kuitenkin Zanilla on entinen lottovoittaja Alvirah Meehan tukenaan.

Yksin vain on perinteiseen Higgins Clarkin tyyliin kirjoitettu kolmannessa persoonassa siten, että seurattava henkilö vaihtuu aina kappaleesta toiseen. Päähenkilö Zan tosin tietysti saa eniten tilaa tarinassa, mutta muutkin pääsevät ääneen. Yksi jo alkuvaiheen seurattavista on Glory, joka pitää Matthewiä luonaan. Lukijalle on siis heti alusta selvää, että Zan ei ole hullu eikä ole kaapannut omaa lastaan. Gloryn salaperäinen toimeksiantaja kuitenkin pysyy piilossa loppuun saakka, joten sen osalta odotettavaa riittää. Higgins Clark osaa myös hienosti nostaa jännitystä ja kiristää verkkoa Zanin ympärillä juonen edetessä.

Higgins Clarkilla yleensä päähenkilönä on yksinasuva kolmekymppinen, hyvin toimeentuleva nainen ja niin on tälläkin kertaa. Aiemmissa kirjoissa myös useampaan kertaan juoni meni niin, että jos tätä naista tavoittelee kaksi miestä, niin toinen heistä osoittautuu lopulta murhaajaksi. Onneksi kuitenkin Higgins Clark on hieman enemmän vaihtelua saanut tarinoihinsa mukaan. Alvirah Meehan on esiintynyt useissa Higgins Clarkin novelleissa ja romaaneissa rikoksia selvittelemässä ja vaikka hänestä paljon pidänkin, niin tällä kertaa ei hän päässyt erityisesti loistamaan. Jäin jopa hieman miettimään, että olisiko tarina ollut parempi, jos Alvirah olisi jätetty kokonaan pois ja Zan olisi ollut hieman vahvempi ja ratkaissut kaiken itse.

Kun pohin hieman, että mikä näissä kirjoissa sitten vetoaa, niin päädyin siihen, että Higgins Clark on vaan niin hyvä tarinankertoja ja osaa mestarillisesti sen verkko kiristyy -tunnelman luonnin, joten kirjojen samankaltaisuus ei haittaa. Mitään kirjallisuuden merkkiteoksia nämä uusimmat varsinkaan eivät ole. Vanhemmista teoksista muutama, kuten Higgins Clarkin ensimmäinen jännäri Missä lapset ovat? ja paranormaali Vihreäviittainen nainen ovat kyllä jääneet hyvin mieleen. Joten Higgins Clarkin tuotantoa tuntemattomalle suosittelenkin aloitusta näistä vanhemmista kirjoista.

Mary Higgins Clark Wikipediassa ja Yksin vain Adlibriksessä.

torstai 17. toukokuuta 2012

Charlaine Harris: Deadlocked - Sookie Stackhouse 12

Julkaistu 2012, 327 sivua.

Eräs vuoden odotetuimmista tapauksista kohdallani oli Charlaine Harrisin jo 12. Sookie Stackhousesta kertova kirja Deadlocked. Sarjan alkuperäinen pituus piti olla 10 kirjaa, mutta Harris lupasi kolme lisää, joten ensi vuonna ilmestyvän Dead Ever Afterin pitäisi olla viimeinen. Sookie on telepaattisia kykyjä omaava, kolmeakymmentä lähestyvä tarjoilija Bon Tempsin kuvitteellisessa pikkukaupungissa, lähellä Shreveportia Louisianassa. Ja varoituksena vielä, Sookien uusista seikkailuista ei voi kirjoittaa spoilaamatta sarjan aiempia osia.

Sookien ja vampyyri Ericin suhde ei ole parhaimmillaan edellisen osan tapahtumien jälkeen ja asiaa ei auta kuninkaan vierailu. Kuninkaan tervetulojuhlista Sookie myöhästyy hieman ja saapuessaan paikalle löytää Ericin juomassa verta toisesta naisesta. Sookie suuttumuksestaa huolimatta huomaa, että kaikki ei ole kunnossa, Eric vaikuttaa juopuneelta ja hieman huumaantuneelta, joten vieraan naisen veri ei ole ollut puhdasta ihmisverta. Hetken kuluttua poliisit saapuvat paikalle, sama nainen on löytynyt pihalta kuolleena.

Sookie ystävineen käy Hooligansissa naisten iltana miesstrippareita katsomassa ja normaalien keiju- ja haltijatyöntekijöiden lisäksi he kohtaavat aikamoisen yllätyksen. Tara on viimeisillään raskaana ja muidenkin suhteet tuntuvat hyvin vakavilta, joten Sookiekin miettii tulevaisuuttaan. Sam seurustelee Alciden lauman johtohahmon Jannalynnin kanssa, mutta Sookie ja Jannalynn eivät oikein tule toimeen keskenään. Tämä aiheuttaa huolia niin Samille kuin Alcidellekin. Myös Bubba vilahtaa tarinassa esittelemässä ei niin tervetulleen vieraan.

Tällä kertaa kirjan alku ja tarinan liikkeellelähtö tuntui melko hitaalta, kun odotin ruumista heti alkuun, mutta juhlat pääsivät vauhtiin vasta noin sivun 60 paikkeilla. Deadlocked lähtee liikkeelle keijuasioilla, jotka siinä vaiheessa eivät niin kiinnostaneet kun halusin päästä murhaa selvittelemään. Mutta Harrisin tyyliin näihinkin asioihin palataan uudestaan myöhemmin ja kokonaisuutena keijukuvio on hyvä.

Sookien ja Ericin suhde on vaikeuksissa Dead Reckoningin jälkeen ja tilanne on se, että joko he selvittävät ongelmansa tai eroavat. Alkuun kun Sookie oli Billin kanssa olin ehdottomasti Ericin kannalla, mutta sitten mukaan tuli kiinnostava Alcide ja vielä parempi Quinn. "Vanha" Quinn on edelleen suosikkini, ymmärrettävästi en pitänyt paluun tehneestä Quinnista juuri lainkaan. Eric on liian kiireinen bisneksissään eikä hänellä oikein riitä aikaa Sookielle. Alcidestakin pidän nykyään enemmän kuin Ericistä, vaikka Alcide samoin on hyvin kiinni laumansa johtamisessa, eikä siksi liene sen parempi vaihtoehto Sookielle. Deadlockedin loppuun mennessä tulee hyvin selväksi se, mitä Harris on suunnitellut Sookien rakkauselämän varalle seuraavaksi. Tästä käänteestä en oikein vielä ainakaan pitänyt, mutta onhan tässä vuosi aikaa totutella ajatukseen ennen jatkoa, voisi vaikka lukea sarjaa alusta uusiksi uudella näkökulmalla.

Joko lukufiilis ei ollut kohdallaan tai sitten pääjuoni ei tällä kertaa alkunsa jälkeen kantanut yhtä hyvin kuin yleensä. Murhatutkimukset jämähtivät hieman paikoilleen pidemmäksi ajaksi, vaikka onhan se aina yhtä mukavaa seurailla Sookien elämää ja arkisia tekemisiä. Hieman jopa tylsistyin tämän kirjan kanssa pari kertaa ja se nyt Harrisin kohdalla on ennenkuulumatonta. Pitänee siis lukea tämä jossain vaiheessa uudelleen nyt vuoden aikana, että selviää oliko vika tekstissä vai omassa mielialassa. Osa ongelmasta lienee siinä, että Eric oli aika pienessä roolissa omien ongelmiensa takia, joten olisin kaivannut hänen tilalleen Quinnin tai Alciden kaltaista vahvaa mieshahmoa. Myös loppu, sekä murhajuonen osalta että romanssivihjailujen, oli pettymys. Murhajuonen motiivit jäivät osittain hieman heikoiksi eikä ratkaisu minusta ollut niin hyvä kuin yleensä.

Kelpo Sookie, mutta ei sarjan parhaita.

The Southern Vampire Mysteries/ Sookie Stackhouse:
  1. Dead Until Dark (2001)- Veren voima (2010)
  2. Living Dead in Dallas (2002) - Verenjanoa Dallasissa (2010)
  3. Club Dead (2003) - Kylmäveristen klubi (2010)
  4. Dead to the World (2004) - Veren imussa (2011)
  5. Dead as a Doornail (2005) - Verta sakeampaa (2011)
  6. Definitely Dead (2006) - Veren perintö (2011)
  7. All Together Dead (2007) - Pahan veren valtakunta (2012)
  8. From Dead to Worse (2008) - Veren sitomat (07/2012)
  9. Dead and Gone (2009) - Suden veri (11/2012)
  10. Dead in the Family (2010) 
  11. Dead Reckoning (2011) 
  12. Deadlocked (2012)
  13. Dead Ever After (05/2013)
+ A Touch of Dead (2009) (novellikokoelma)

Sookie Stackhouse -sarja Wikipediassa ja Deadlocked Adlibriksessä.

Lisää Deadlockedista Kirjamielellä-blogissa.

tiistai 15. toukokuuta 2012

Karin Slaughter: Sokaistu - Grant County 1

Blindsighted
Julkaistu 2001, suomennos 2003
359 sivua.

Karin Slaughter on yksi niistä kirjailijoista, joiden teokset ovat pitkään roikkuneet lukulistallani, mutta aina jotain muuta on mennyt edelle. Nyt vihdoin sitten sain aikaiseksi aloittaa Slaughterin tuotantoon tutustumisen hänen esikoisestaan Sokaistusta.

Sara Linton on sekä patologi että lastenlääkäri Heartsdalen pikkukaupungissa Georgiassa. Saran entinen mies Jeffrey Tolliver taas on paikkakunnan poliisipäällikkö, joten he joutuvat pakostakin olemaan tekemisissä keskenään vaikka henkilökohtaisessa suhteessa olisi ongelmia. Lounaalla siskonsa kanssa Sara löytää ravintolan vessasta kuolemaisillaan olevan naisen, eikä yrityksistään huolimatta pysty pelastamaan tätä.

Murhattu nainen Sybil on rikosetsivä Lena Adamsin sisko ja sokea. Sybiliä on viillelty, hänestä löytyy huumaavien aineiden jäämiä ja hänet on raiskattu. Murhassa on outoja ritualistisia, uskontoon viittaavia piirteitä ja tutkijat tietävät, että tämä tappaja jatkaa vielä uusien uhrien kanssa. Pian löytyykin toinen, vastaavia vammoja saanut nainen. Kun Sara, Jeffrey ja Lena jatkavat tapahtumien selvittelyä, niin esille nousee viitteitä Saran menneisyyteen.

Sokaistu on ihan hyvä esikoisromaani ja mukavaa luettavaa. Uuteen jännäri- tai dekkarikirjailijaan tutustuessa alkuun on hyvä kun ei vielä tiedä, että onko syyllinen joku tarinassa mukana olevista hahmoista vai voiko se olla joku ulkopuolinen, johon tutustutaan vasta loppuvaiheessa, kun päähenkilöt ratkaisevat rikokset. Sitten seuraavien kirjojen kanssa yleensä odotukset ovat jo selvät ja on helpompi päätellä ratkaisua. Lähtökohta Sokaistulla on hyvä, raaka murha tapahtuu heti alkusivuilla, joten jutussa päästään suoraan asiaan ja tarina etenee mukavalla vauhdilla. Slaughterin juoni kantaa hyvin melko pitkälle, mutta loppuosa kävi kuitenkin hieman pitkäveteiseksi ja tylsäksi, eli joko olisi kaivannut tiivistämistä tai jotain lisää, yllättävämpää lopetusta ehkä.

Saran menneisyys mietityttää moneen kertaan, kun Slaughter vihjailee isommasta syystä Atlantasta takaisin kotiin muuton taustalla  ja hänelle lähetellään omituisia postikortteja. Hahmona Sara on ihan ok, mutta kovin syvällisesti häneen ei vielä tutustu. Jeffreystäkään en osaa vielä tämän avauksen perusteella juuri mitään sanoa, mutta Lena Adams on tarkoituksella kirjoitettu erilaiseksi, ärsyttävämmäksi päähenkilöksi. Lenallakin on ongelmallinen lapsuus ja hän on luonteeltaan hieman ärhäkkä ja äkkipikainen, hieman erikoinen valinta rikosetsiväksi. Mukavaa väriä Lenan läsnäolo kyllä toi henkilögalleriaan, sillä monet muut olivat hieman harmaita, joten paljon tylsempi tarina olisi ollut ilman häntä.

Grant County:
  1. Blindsighted (2001) - Sokaistu
  2. Kisscut (2002) - Riistetyt
  3. A Faint Cold Fear (2003) - Piinattu
  4. Indelible (2004) - Merkitty
  5. Faithless (2005) - Kadotettu
  6. Skin Privilege, aka Beyond Reach (2007) - Häpäisty
Karin Slaughter Wikipediassa ja Sokaistu Adlibriksessä.

Lisää Sokaistusta: Kuuttaren lukupäiväkirja, Rakkaudesta kirjoihin ja Helsingin Sanomat.

maanantai 14. toukokuuta 2012

Tessa Gratton: Veritaika

Blood Magic
Julkaistu 2011, suomennos 2011
370 sivua.

Veritaika on amerikkalaisen Tessa Grattonin esikoisteos. Kirja nimensä mukaisesti sisältää taikuutta, jännitystä ja romantiikkaa, mutta ei vampyyreja tai muita yliluonnollisia olentoja. Veritaian itsenäinen jatko-osa Verenvahti julkaistaan suomeksi syksyllä.

Veritaian kerronta tapahtuu kahdella aikajaksolla. Missourissa lukiolainen Drusilla (Silla) Kennicot on vasta menettänyt vanhempansa. Ja pahinta on se, että kaikki muut uskovat Sillan isän tappaneen ensin äidin ja sitten itsensä. Silla vaan ei millään usko tätä selitystä, vaikka isoveli Reesekin on vakuuttunut. Joku hänen isänsä tuttava lähettää Sillalle muistikirjan, joka on täynnä isän käsialalla kirjoitettuja riimuja ja runoja, taikoja. Kokeillessaan yhtä niistä hautausmaalla Silla tapaa uuden naapurinsa Nicholaksen. Nickin ja Reesen avulla Silla alkaa perehtymään veren avulla tehtäviin taikoihin ja omiin voimiinsa.

Toinen aikajakso koostuu päiväkirjan otteista 1900-luvun alusta eteenpäin, alkaen lauseella "Minä olen Josephine Darly ja aion elää ikuisesti." Josephine kirjoittaa uudesta elämästään tohtori Philip Osbornin tavattuaan ja omasta perehdytyksestään melko vaaralliselta vaikuttavaan taikuuteen Philipin opastuksella. Josephine on rakastunut päätäpahkaa Philipiin ja on valmis tekemään mitä vaan saadakseen viettää mahdollisimman paljon aikaa tämän kanssa. Nämä kaksi tarinaa nivoutuvat vähitellen yhteen ja Sillan ystävineen on selvitettävä, että mitä hänen vanhemmilleen tapahtui ja kuka heitä nyt vainoaa.

Oli kiva lukea erilainen tarina paranormaalin romantiikan alueelta ja noituus on kiinnostava aihe. Nyt vaan hieman liikaa meni tarina veren puolelle, eli Sillan kohdalla itsensä viiltelyyn, oman veren vuodatukseen ja haavojen potemiseen. Tosin tämä nyt ei nimen perusteella olisi pitänyt olla niin iso yllätys. Silla lisäksi on ymmärrettävästi henkisesti aika huonossa kunnossa vanhempiensa kohtalon takia ja turhan laihakin, joten kovin positiivinen ei kirjan fiilis ole. Ainoastaan veritaiat ja Nick tuntuvat tuovan lohtua Sillalle. Kertojina vuorottelevat Silla ja Nick, mutta minulla meni aina välillä sekaisin, että kumpi nyt olikaan äänessä. Viittaa siis siihen, että tyyli ei juuri erottunut näiden kahden välillä, muuten kuin katsontakulman osalta.

Sillalle en siis lämmennyt, mutta Nick olikin hahmona jo kiinnostavampi. Heti alussa selviää, että Nickillä on paljonkin kokemusta veritaioista, mutta hän on jostain syystä halunnut aktiivisesti unohtaa kaiken aiemmin tietämänsä. Tämä oli hyvä koukku selviteltäväksi ja piti osaltaan kiinnostusta yllä. Nick myös keräsi osaavasti sympatioita huonolla ja hieman kliseisellä äitipuolisuhteellaan, tässäkin tapauksessa mukana oli hauska lempinimi. Eli hieman synkemmällä fiiliksellä kirjoitettu, mutta muuten hyvin samanlainen kuvio kuin esimerkiksi vasta lukemissani Undead-kirjoissa. Parhaita kohtia kuitenkin minulle olivat Josephinen päiväkirjatekstit, joita kyllä on harmillisen vähän mukana. Josephinesta tulikin minulle mieleen vanhan Buffy, vampyrintappaja -sarjan Drusilla, hieman hullu, mutta niin mielenkiintoinen ja värikäs hahmo.

Henkilöistä varsinkin mystinen Diakoni, johon viitattiin vain muiden puheissa, jäi kaihertamaan, ja pitää toivoa, että jatko-osa paljastaa lisää hänestä. Eli aion kyllä ehdottomasti lukea myös Verenvahdin, kyllä tämä sen verran hyvä oli. Kovin nuorille en kuitenkaan suosittelisi synkän fiiliksen ja kaiken tuon verisyyden vuoksi - joka ei muuten yhtään haitannut, kun kyseessä oli eläimen veri,  mutta jostain syystä oman veren kanssa läträäminen on paljon kammottavampaa.

Tessa Gratton:
  1. Blood Magic (2011) - Veritaika (2011)
  2. Blood Keeper (08/2012) - Verenvahti (10/2012)
Veritaika Adlibriksessä. Tessa Grattonin seuraava sarja vaikuttaa myös aika kiinnostavalta, siitä voi lukea lisää täältä.

Lisää Veritaiasta: Le Masque Rouge, Katinkan kirjasto, Lukutoukka, Humisevalla harjulla ja Helsingin Sanomat 

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Colm Tóibín: Brooklyn

Brooklyn
Julkaistu 2009, suomennos 2011
313 sivua.

Irlantilainen Colm Tóibín on kirjallisuuden alan monitaituri ja tuttu kommentaattori ja kriitikko myös Irlannin pankkikriisin osalta. Olen jo jonkun aikaa halunnut tutustua Tóibínin tuotoksiin ja valinta oli nyt sikäli helppo, että romaaneista häneltä on suomennettu vain tämä Brooklyn. Brooklynin tapahtumat sijoittuvat osittain Tóibínin omaan kotikaupunkiin Enniscorthyyn.

1950-luvun Enniscorthyssä Eilis Lacey opiskelee kirjanpitäjän ammattia varten ja elää työttömänä äitinsä ja siskonsa Rosen luona. Työtilanne Irlannissa on huono ja perheen pojat ovat joutuneet muuttamaan meren toiselle puolen Englantiin ja he ja Rose elättävät äitiään ja siskoaan. Eilis saa töitä yhdeksi päiväksi viikosta hyvin tarkan ja luokkatietoisen neiti Kellyn kaupasta, joten pienillä taskurahoillaan Eilisilläkin olisi varaa käydä joskus ulkona ystäviensä kanssa. Sitten Eilisin perhe järjestää papin isä Floodin avustuksella hänelle työpaikan Brooklynistä ja Eilis tietää, että hänen on pakko lähteä, omista toiveistaan huolimatta.

Rankan laivamatkan jälkeen Eilis asettuu Brooklyniin. Hän asuu vuokrahuoneessa vanhemman naisen talossa ja tutustuu talon muihin asukkaisiin, jotka ovat nuoria naimattomia naisia kaikki. Omistaja rouva Kehoe pitää 1950-luvun tyylisesti tiukkaa kuria talossaan. Työhönsä Bartoccin tavaratalossa Eilis on hieman pettynyt, koska hän pääsee vain myyjäksi ja havettaan kirjanpitoa varten pitäisi opiskella pari vuotta. Sinnikkäästi Eilis kuitenkin käyttää vähät vapaa-iltansa kursseilla ja tapaa vähän ajan kuluttua kiinnostavan miehenkin, jonka kanssa asiat menevät hitaasti vakavampaan suuntaan. Kun Eilisin elämä Brooklynissä alkaa olla uomissaan, tulee suru-uutisia kotoa Irlannista. Paluu kotiin pakottaa Eilisin taas valitsemaan, että mitä hän elämältään haluaa.

Yleensä en niin pidä tämän tyyppisistä suhteellisen hitaasti etenevistä kuvauksista, mutta nyt oli kohdallaan sekä lukufiilis että Tóibínin kirjoitustyyli ja Brooklyn oli oikein hyvää ajanvietettä. Tämän kirjan kautta tutustutaan hyvin läheisesti Eilisiin ja tämän elämään ja Tóibín herättää myös hienosti 1950-luvun elämään kirjansa sivuilla. Tapahtumat ovat aika pieniä ja arkisia ja Eilisin elämä soljuu hitaasti eteenpäin lukijan seuratessa näitä kaikkia hänellä eteen tulevia valintoja.

Brooklynissä käsitellään myös isoja asioita kuten siirtolaisuutta, rotusortoa ja ennakkoluuloja, mutta hyvin vähäeleisesti ja pienessä mittakaavassa Eilisin silmin. Eilisin omat tunteet eivät kuitenkaan tule aina kovinkaan selviksi ja siksi monessa kohtaa Eilisin valinnat mietityttävätkin. Muun muassa elämänsä miehistä en vieläkään oikein tiedä, että välittikö Eilis todella kummastakaan. Loppuratkaisuun toivoin pitkään, että Tóibín toisi mukaan jonkun koukun, joka antaisi Eilisille lisää valinnanvaraa. Irlannin katolinen usko kun on vahva taustavaikuttaja ja sitoo suoraan Eilisin kädet, joten loppu on hyvin selvä jo pitkään, jos mukaan ei tuoda sitä yllätyselementtiä. Eilisin tunteettomuus jäi sen verran harmittamaan, että lopulta loppuratkaisu tuntuikin ihan oikeutetulta, itse kun olisin toivonut jutun menevän toisin.

Oli vaihteeksi oikein piristävää lukea tälläinen hiljainen, vähäeleinen ja taidokas tarina, jossa ei turhaan alleviivata asioita, vaan lukijallekin jätetään tilaa. Toinen samantyyppinen ei kuitenkaan menisi nyt ihan heti ja tämäkin tarina pidemmän kaavan mukaan kerrottuna varmasti olisi kääntynyt tylsäksi.

Colm Tóibín (fiktio)
  • The South (1990)
  • The Heather Blazing (1992)
  • The Story of the Night (1996)
  • The Blackwater Lightship (1999)
  • The Master (2004)
  • Mothers and Sons (2006)
  • Brooklyn (2009) - Brooklyn (2011)
  • The Empty Family (2010)

Colm Tóibín Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Brooklynistä ovat kirjoittaneet myös mm. P. S. Rakastan kirjoja, Kiiltomato, Helsingin Sanomat, Kirjava kammari ja Luetut, lukemattomat

lauantai 12. toukokuuta 2012

Damian Dibben: Historian vartijat 1 - Myrsky nousee

History Keepers: The Storm Begins
Julkaistu 2011, suomennos 2012
324 sivua.

Aikamatkustus aiheena kiinnostaa sen verran, että piti tutustua Damian Dibbenin Historian vartijat -sarjan avausosaan Myrsky nousee. Kyseessä on nuorille tarkoitettu sarja, mutta nuortenkirjoja luen muutenkin välillä. Myrsky nousee on Dibbenin esikoisromaani.

Lontoossa asuva 14-vuotias Jake Djones on luullut vanhempiensa olevan tavallisia yrittäjiä, mutta heidän viivyttyä epätavallisen pitkään työmatkallaan Jake siepataan Historian vartijoiden toimesta. Jake saa kuulla vanhempiensakin kuuluvan tähän järjestöön ja heidän kadonneen matkallaan vuoden 1506 Italiaan. Jakelle selviää, että hän on perinyt myös kyvyn matkustaa ajassa ja hänellä tämä taito ilmenee hyvin vahvana. Nuorilla kyky on muutenkin voimakkaimmillaan ja laimenee ajan myötä.

Historian vartijat muuttavat Jaken mukaansa saatuaan päämajaansa, nollapisteeseensä Normandiassa Ranskassa vuonna 1820. Sieltä lähetetään teini-ikäisten etsintäpartio Djonesin pariskunnan jäljille 1500-luvulle ja Jake tuppautuu porukkaan mukaan. Käy ilmi, että Historian vartijoiden vihollisilla on suuret suunnitelmat meneillään ja Jakella uusine ystävinen on vakava paikka edessään yrittäessään pelastaa historia sellaisena kun me sen tunnemme.

Odotukset olivat hieman korkeammalla Historian vartijoiden suhteen, mutta ehkä tämä on hieman liikaa teini-ikäiselle yleisölle kirjoitettu. Esimerkiksi Harry Potterin seikkailut oli aina kirjoitettu hyvin uskottavasti ja niin, että jännitys säilyi aikuislukijallekin, mutta tässä ihmettelin esimerkiksi sitä, että vaikka Historian vartijat on aikuisten johtama järjestö, niin 14-15 vuotiaat ovat parhaita agentteja ja vain tuon ikäisiä lähetetään etsimään Djonesin pariskuntaa. Kovin kokeneita ei varhaisteinien luulisi olevan, jos heillä ei sitten ole teetetty töitä ihan pienestä lapsesta asti. Potter-kirjoista voisi ottaa oppia siinä, että miten sankarit saadaan päätymään seikkailuihin ja pulaan hyvin luonnollisesti.

Juoni oli myös melko ennalta-arvattava. Mukana on klassinen pahis, joka avustajineen haluaa tuhota maailman, puhtoinen hyvisten joukko, petos, "yllättävä" loppupaljastus ja osittain avoin loppu, joka jättää ovea auki jatko-osalle. Onneksi kuitenkin Dibben pääjuonensa kertoo loppuu asti ja vain niitä kiinnostavia sivujuonteita jää auki - kuten mitä tapahtuikaan Jaken kuolleeksi uskomalle veljelle. Motiivi pahiksella on hieman erikoinen ja vaatii jonkun verran selittelyä, joten siinäkin on Dibbenillä vielä hiomista jatkoa varten. En onnistunut selvittämään, että kuinka pitkää sarjaa kirjailija on tästä suunnitellut, mutta kakkososa on ilmestymässä englanniksi alkusyksystä.

Kohderyhmälleen tämä on varmasti hyvä ja vauhdikas seikkailutarina ja sopii sekä tytöille että pojille, mutta aikuislukijoille ei niin voi suositella. Asetelma on kuitenkin kiinnostava ja toivoa sopii, että Dibbenkin parantaa tekstejään ajan kanssa.

The History Keepers - Historian vartijat:
  1. The Storm Begins (2011) - Myrsky nousee (2012)
  2. Circus Maximus (08/2012)
Damian Dibben The History Keepersin sivuilla ja tämä kirja Adlibriksessä.

perjantai 11. toukokuuta 2012

MaryJanice Davidson: Undead and Unreturnable & Undead and Unpopular

Undead and Unreturnable - Undead 4
Julkaistu 2005, 222 sivua.

Undead and Unpopular - Undead 5
Julkaistu 2006, 175 sivua.

MaryJanice Davidsonin kenkäfriikin vampyyrikuningattaren Betsyn seikkailut jatkuvat Undead-sarjan neljännessä ja jouluisessa osassa Unreturnable. Kirjan nimi viittaa Betsyn  hautakiveen, joka osoittautui tarpeettomaksi Betsyn herättyä elävänä kuolleena. Kiveä ei saanut palauttaa, joten se on nyt pystytetty paikalleen ja Betsy ystävineen pääsee vierailemaan omalla (tyhjällä) haudallaan.

Betsyn äitipuoli synnyttää Betsylle velipuolen Jonin. Betsyä hieman huolettaa se, että minkälainen Jonista kasvaa, kun tämän sisko Laura on paholaisen tytär ja suuttuessaan näyttää sukulaissuhteensa. Mutta ainakin vauvana koliikkinen Jon tuntuu pitävän Betsystä paljon, joten huonosta suhteesta äitipuoleen huolimatta Betsyä pyydetään paljon lapsenvahdiksi. Erilaisena elävien kuolleiden kuningattarena Betsy pystyy näkemään aaveita ja joutuu auttelemaan näitä viimeisissä toiveissaan. Minneapolisissa on valloillaan Ajotietappajaksi kutsuttu sarjamurhaaja, ja eräs tämän uhreista haluaa Betsyn apua murhaajan kiinnisaamiseksi. Sitten olisi vielä ne häät Sinclairin kanssa järjestettävinä...

Viidennen osan Unpopular teema on Betsyn 31-vuotissynttärit. Samalla Betsyllä tulee täyteen ensimmäinen ja hurjan tapahtumarikas vuosi vampyyrinä. Häitä on myös lykätty, joten järjestelyt ovat vieläkin ihan vaiheessa. Betsy tekee myös päätöksen olla juomatta verta ja tämä jano tekee Betsystä hieman ärtyisän. Sulhaselle Eric Sinclairille uusi pidättäytymislinja onkin ja tarvitaan uusia järjestelyjä, jotta Sinclair saa tarpeensa tyydytettyä. Kaiken tämän keskelle saapuu porukka eurooppalaisia vampyyrivaikuttajia tervehtimään uutta kuningatartaan - vuoden myöhässä. Betsyn hallinto on hieman hataralla pohjalla vielä ja eurooppalaiset ovatkin paikalla katsastamassa, että kuinka helposti Betsyn saisi kukistettua.

Neljäs osa Undead-sarjasta on hyvä ja jatkaa jo tutuksi tulleella kaavalla, jossa mukana on paljon porukkaa ja erilaisia pikkujuonia ja yksi isompi juttu Betsyllä selviteltävänä. Neljännen ja viidennen osan välissä on novella, pienoisromaani nimeltä A Fiend in Need ja vitoskirjan alkuun tuntuukin siltä, että jotain on unohtunut totaalisesti tai joku osa jäänyt lukematta. Mutta pian sitä pääsee takaisin mukaan tarinaan, vaikka välillä tuntuu, että hahmoja on liikaa muistettavaksi. Yhtään asiaa ei helpota se, että Davidsonilla on useampia samannimisiä henkilöitä tarinassa, nimet Antonia ja Jon ainakin on kahdella eri hahmolla.

Unpopulariin kaipasin sitä omaa mysteeriä selviteltäväksi. Tuntui, että siinä luetaan vain pienestä pätkästä Betsyn elämää ilman sen suurempaa yhdistävää tekijää. Jos eurooppalaisten vampyyrien vierailu oli tarkoitettu pääjuoneksi, niin sitten se osa jäi kyllä aivan liian vähälle. Tosin tämä on ollut ongelma aiemmissakin Davidsonin kirjoissa. Hyvin voisi kirjailija lisätä sisältöä tarinoihinsa varsinkin näiden mysteerien selvittelyjen osalta ja siten tehdä näistä parempia kokonaisuuksia. Nyt kirjat ovat hyvin lyhyitä ja täynnä erilaisia pikkujuonia, kuten vitosessa vilahtanut zombi ullakolla.

Undead / Queen Betsy -sarja:
  1. Undead and Unwed (2004)
  2. Undead and Unemployed (2004)
  3. Undead and Unappreciated (2005)
  4. Undead and Unreturnable (2005)
  5. Undead and Unpopular (2006)
  6. Undead and Uneasy (2007)
  7. Undead and Unworthy (2008)
  8. Undead and Unwelcome (2009)
  9. Undead and Unfinished (2010)
  10. Undead and Undermined (2011)
  11. Undead and Unstable (06/2012)

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Seth Grahame-Smith: Abraham Lincoln, Vampire Hunter

Julkaistu 2010, 336 sivua.

Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit -kirjasta tutun Seth Grahame-Smithin uudempi teos kertoo Yhdysvaltain 16. presidentin Abraham Lincolnin hieman erilaisen elämänkerran. Tämä teos on sikälikin ajankohtainen, että kirjaan perustuva elokuva on tulossa teattereihin nyt kesällä.

Tarina alkaa nykyajasta, kun salaperäinen asiakas toimittaa sekatavarakaupanpitäjälle ja pöytälaatikkokirjailijalle Seth Grahame-Smithille Abraham Lincolnin kadonneet päiväkirjat ja kirjeitä. Tämä asiakas, Henry, pyytää Grahame-Smithiä kirjoittamaan materiaalin pohjalta käsikirjoituksen hänen hyväksyttäväkseen.

Abraham Lincolnin tarina alkaa 1800-luvun alun Kentuckystä, jossa hänen isänsä Thomas viljelee maata hengenpitimikseen. Maiden omistusoikeudet ovat hieman epäselviä ja Lincolnin perhe joutuu muuttamaan useampaan kertaan ja Aben ollessa 7 he päätyvät Indianan puolelle. Aluekiistoja on paljon intiaanien kanssa ja monista oudoista kuolemista syytetäänkin mielellään intiaaneja tai sitten tauteja. Abe ei saa minkäänlaista koulutusta, mutta oppii ulkotöissä vahvaksi ja hyväksi kirveen käyttäjäksi. Isältään Abe oppii teini-ikäisenä, että vampyyreitä on olemassa ja he ovat intiaanien ja tautien sijaan tappaneet useampia Lincolnin perheen jäseniä.

Abe vannoo tappavansa jokaisen vampyyrin Yhdysvalloissa. Apuja hän saa Henry Sturgesilta, joka on itsekin vampyyri, mutta silti samalla puolella Aben kanssa. Satunnaisten ja vaihtuvien töidensä ohessa Abesta tulee eräs mantereen parhaista vampyyrinmetsästäjistä, pääasiassa kirves aseenaan ja hän kiertelee jahtaamassa Henryn vinkkien mukaisia pahisvampyyreja. Ajan myötä Abe kiinnostuu myös politiikasta, varsinkin kun hän on nähnyt kuinka valkoiset vampyyrit kohtelevat mustia orjiaan etelässä. Myös sisällissota häämöttää, mutta siinäkin avainasemassa on taistelu vampyyreja vastaan.

Abraham Lincoln, Vampire Hunter on hyvin mielenkiintoinen, historiallinen elämänkerta, mutta myös raaka tarina vampyyrijahdista. Koska Abe tappaa vampyyrejä yleensä kirveellä, niin kuvauksia päiden irtihakkaamisesta ja muusta vastaavasta on runsaasti, puhumattakaan niistä julmuuksista mitä mustat orjat joutuvat kokemaan. Teksti ei kuitenkaan ole mitenkään ällöttävää, vaan pysyy luettavana. Grahame-Smith on ottanut kerrontaan mukaan useita pätkiä Lincolnin päiväkirjoista, joten kerronta vaihtelee kolmannen ja ensimmäisen persoonan välillä.

Historiallinen, pitkälti tosipohjainen tarina kun on kyseessä, niin tuttuja historian hahmoja ja tapahtumia vilahtelee tarinassa mukana. Abe tutustuu mm. Edgar Allan Poeen ja toisessa tarinassa Roanoken 1500-luvun lopun mystisesti kadonnut siirtokunta saa vihdoin selityksensä. Loppuun päästyäni jäin miettimään, että tunnenko nyt Aben, mutta vastaus taitaa olla, että en. Hahmot ovat ihan kiinnostavia, mutta heihin ei pääse kunnolla sisälle ja kun joidenkin kohtalot on jo tiedossa valmiiksi, niin jännitystäkään ei siltä osin ole mukana.

Juonen edetessä Grahame-Smith keskittyy enemmän orjuuteen, mutta siltä kannalta, että vampyyrit ovat ne pahikset, jotka orjia kiduttavat. Joten siis vampyyrit tuhoamalla ongelma poistuu pääasiassa. Tämä ajattelutapa ei sopinut minulle ollenkaan ja tältä osin kirja olikin pettymys. Alku oli hyvä ja kiinnostava, mutta sitten jo hieman ennen puoliväliä lukeminen muuttui hieman takkuisammaksi. Kirjan lopetus oli myös aikamoinen pettymys, en vaan päässyt siinä suhteessa mukaan kirjailijan ajatusmaailmaan. Ja nyt tekstiä pohtiessa en myöskään oikein keksi, että mitä uutta Grahame-Smith olisi tuonut vampyyrien tai orjuuden kuvauksiin.

Kuitenkin tämä oli ihan hyvä teos, alku lupaili enemmänkin, mutta kuitenkin kokonaisuutena jää vain tuolle ihan kivan tasolle. Suosittelen varsinkin Yhdysvaltain historiasta kiinnostuneille, kieli on mukavan vanhahtavaa (mutta kuitenkin helppolukuista) ja parhaat kohdat taisivat olla niitä 1800-luvun elämän kuvauksia. Lisäpiste tulisi (jos niitä nyt yleensäkin antaisin kirjoille) hienosta kansi-ideasta. Etu- ja taka-kansiyhdistelmä on niin hyvä :) Leffakannesta en niin välitä, mutta myynee hyvin nyt elokuvan vetämänä.

Varsinaista scifiä tämä ei ole, mutta osallistun silti scifi-haasteen katergoriaan vaihtoehtohistoria tällä teoksella.

Abraham Lincoln Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

MaryJanice Davidson: Undead and Unemployed & Undead and Unappreciated

Undead and Unemployed - Undead 2
Julkaistu 2004, 215 sivua (+ lukunäyte seuraavasta Unappreciated-kirjasta)

Undead and Unappreciated - Undead 3
Julkaistu 2005, 193 sivua

MaryJanice Davidsonin Undead-sarjan toisessa osassa Unemployed Betsy, nyt vampyyrien uusi vastahakoinen kuningatar, päättää etsiä itselleen uuden työpaikan. Rahat ovat vähissä kun kuningattarelle ei makseta palkkaa ja edellisen työnsä Betsy menetti kuolinpäivänään. Betsy onkin elellyt miljonääriystävänsä Jessican avustuksilla, mutta se ei pidemmän päälle ole hyvä ratkaisu. Yllätyksekseen Betsy löytääkin oikein unelmaduunin designerkenkien myyjänä Macy's tavaratalosta.

Eric Sinclair avustajansa Tinan kanssa kertoo Betsylle, että vampyyrejä on tapettu lähiaikoina paljon. Taustalla tuntuu olevan organisoitu hyökkäys vampyyreja vastaan ja Betsyn on kuningattarena pakko puuttua asiaan ja puolustaa alamaisiaan. Säännöllinen iltatyö Macy'sillä vaan haittaa hieman tätä kuningatarhommaa, mutta Betsy yrittää pitää kiinni itsenäisyydestään. Sinclair on juonitellut itsensä kuningattaren puolisoksi, eli vampyyrien kuninkaaksi vanhan Kuolleiden kirjan ennustuksen avulla ja olisi valmis maksamaan Betsyn kulut, mutta Betsy ei ole vielä läheskään hyväksynyt edes tätä puoliso-juttua, joten muusta on ihan turha puhuakaan.

Unappreciated-kirjassa Betsy ja Sinclair ystävineen asustelevat kaikki saman katon alla Jessican hankkimassa kartanossa. Betsy on perinyt baarin, joka on hänen ainoa varsinainen tulonlähteensä nykyään. Baarilla ei kuitenkaan mene kovin hyvin ja Betsy ei ole ollenkaan väleissä työntekijöidensä kanssa, he kun eivät ollenkaan pitäneet siitä miten baari yleensäkin Betsylle päätyi. Jotkut sitten jaksavat kantaa kaunaa tapoista ja sen sellaisista...

Betsylle myös selviää, että hänen isänsä ja äitipuolensa Antonia odottavat perheenlisäystä, joka on aikamoinen shokki. Vielä pahemmaksi juttu käy kuitenkin kun selviää, että heillä itseasiassa on jo yksi lapsi noin 20 vuoden takaa. Silloin Betsyn vanhemmat olivat vielä naimisissa, joten Antonia antoi lapsen pois. Vanha ennustusten kirja, Book of the Dead, Kuolleiden kirja, kertoo, että tämä lapsi on paholaisen tytär ja tulee valloittamaan maailman. Joten taas on Betsylle hommaa etsiä sisarpuolensa ja tutustua tähän ja paholaisen suunnitelmiin.

Ensimmäisen osan asetelman esittelyn ja avauksen jälkeen nyt kakkos- ja kolmososissa tarina pääsee kunnolla vauhtiin ja Davidsonin tyyli tulee hyvin esille. Joka kirjassa on oma juttunsa Betsyllä selviteltävänä, mutta taustalla kulkee myös vahva jatkuvajuoninen tarina. Näitä Undead-kirjoja ehkä voisi lukea yksitellenkin, mutta suosittelen pitäytymään oikeassa järjestyksessä, niin paljon tuota jatkuvajuonista juttua kuitenkin on. Betsyn ja Sinclairin suhde helpottuu hieman ajan kanssa, mutta erinäisiin räjähdyksiin johtavia mokia ja yllätyksiä tulee silti säännöllisesti, joten hankaluuksia tässäkin suhteessa riittää. Ensimmäisen osan jälkeen seksi on jäänyt näissä kirjoissa vähemmälle ja se on hyvä, että ei mennä kuitenkaan eroottisen kirjallisuuden puolelle tämän sarjan kanssa. Avauksessa sillä kuitenkin oli paikkansa, kun tietyt perusperiaatteet Davidsonin vampyyreistä piti saada selviksi.

Jäin heti ensimmäisen Undead-kirjan kanssa koukkuun tähän sarjaan ja pidän näistä todella paljon. Nämä ovat niin hauskaa, kevyttä ja nopeaa luettavaa, että tekee mieli lukea nyt samantien kaikki ilmestyneet osat. Onneksi Davidson kirjoittaa näitä vielä lisääkin! Hänen tyylinsä sopii erittäin hyvin minulle ja Betsystäkin on hyvin helppo pitää, vaikka hän hyvin pinnallinen osaakin välillä olla. Betsyllä on paljon hauskoja replikkeejä ja ajatuksia ja hänen opetteluaan erilaisena elävänä kuolleena olosta on hieno seurata. Betsy kun yrittää muillekin opettaa ihmislähtöistä suhtautumistapaa, mutta pitkään ihmiset vain ruokana nähneet eivät näitä ajatuksia kovin helpolla sulata, edes uudelta nuorelta kuningattarelta.

Undead / Queen Betsy -sarja:
  1. Undead and Unwed (2004)
  2. Undead and Unemployed (2004)
  3. Undead and Unappreciated (2005)
  4. Undead and Unreturnable (2005)
  5. Undead and Unpopular (2006)
  6. Undead and Uneasy (2007)
  7. Undead and Unworthy (2008)
  8. Undead and Unwelcome (2009)
  9. Undead and Unfinished (2010)
  10. Undead and Undermined (2011)
  11. Undead and Unstable (06/2012)
Undead and Unemployed ja Undead and Unappreciated Adlibriksessä.

lauantai 5. toukokuuta 2012

Andrea Kane: Kahdesti kadonnut

The Girl Who Dissapeared Twice
Julkaistu 2011, suomennos 2012
363 sivua.

Andrea Kane on minulle uusi tuttavuus, mutta kirjoja hän on kirjoittanut jo pidemmän aikaa. Koska Kanen kustantaja on Harlequin, niin ei olekaan kovin helppa selvittää, että onko tämän teoksia suomennettu aiemmin, mutta en nyt ainakaan nopealla haulla löytänyt mitään.

Kahdesti kadonnut keskittyy Forensic Instincts -nimiseen yksityiseen firmaan, jonka huipputiimi selvittelee rikoksia ilman poliisin byrokratiaa. Firmaa vetää Casey Woods, profiloija, joka on kerännyt ympärilleen parhaita ammattilaisia, kuten entisen erikoisjoukkojen jäsenen ja teknologianeron. Casey saa uuden toimeksiannon kun tuomari Hope Willisin 5-vuotias tytär Krissy kaapataan.

Mukana kidnappausta tutkimassa ovat jo paikallispoliisien lisäksi FBI:n tutkijat, joten Caseyn tiimeinen täytyy pysyä hyvissä väleissä muiden tutkijoiden kanssa. Hope Willisin kaksoissisko Felicity kaapattiin lapsena sängystään ja Felicityä ei ikinä löydetty. Hopen kohdalla hän on valmis tekemään mitä tahansa saadakseen lapsensa takaisin ja siksi hän haluaa myös Forensci Instinctsin mukaan etsintöihin. Johtolangat ovat vähissä, mutta sinnikkäällä työllä paljon kaikenlaista tapaukseen liittyvistä ihmisistä, mutta se ei auta tuomaan Krissyä takaisin kotiin, kunnes lähdetään tutkimaan kahden lapsikaappauksen yhteneväisyyksiä.

Ensinnäkin pakko kommentoida kirjan nimeä. Tässä on kyse kahdesta eri kaappauksesta, Felicityn ja Krissyn, joten nimi on virheellinen, kun ei kukaan ole kadonnut kahta kertaa. Tosin alkuperäinen nimi The Girl Who Dissapeared Twice on vielä pahempi, enkä millään usko sen olevan kirjailijan keksintöä - hänen nyt ainakin luulisi tienneen mitä on kirjoittanut. Nimestään huolimatta Kahdesti kadonnut on oikein hyvä kirja ja positiivinen yllätys. Parasta oli päästä tutustumaan Forensic Instincts -firman porukkaan ja toimintatapoihin lähietäisyydeltä. Kaikki kirjan tutkimukset on huolella suunniteltu ja kaikki on tapahtumat ovat hyvin uskottavia ja tuntuukin, että kirjailija on todella perehtynyt aiheeseensa.

Pieni pettymys oli taas tämänkin kanssa se, että keksin loppuratkaisun hieman liian aikaisin. Nyt se ei kuitenkaan kauheasti haitannut, koska juonessa oli silti vetoa ja Caseyn matkassa oli mukavaa, vaikka hän olikin nyt hieman hitaampi. Forensics Instinctsin porukka oli itseasiassa niin hyvin kuvattu pienine historioineen, että piti ihan tutkia, että onko heistä kirjoitettu enemmänkin. Tämä Kahdesti kadonnut taitaa kuitenkin olla tämän tiimin ensiesittely ja Kanen sivuilta olin ymmärtävinäni, että heistä kertovia kirjoja saattaisi olla tulossa lisää. Minä ainakin mielelläni lukisin näitä enemmänkin. Suosittelen, varsinkin sellaisille lukijoille, jotka eivät itse yritä ratkaista rikosta lukiessaan :)

Kahdesti kadonnut Harlequinin sivuilla ja englanniksi Adlibriksessä.

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

MaryJanice Davidson: Undead and Unwed - Undead 1

Julkaistu 2004
Pokkari 260 sivua (+ lukunäyte Undead and Unemployed -kirjasta)

En todellakaan etsinyt lisää uutta lukemista, mutta niin siinä vaan sitten kävi, että tämä MaryJanice Davidsonin Undead-sarjan avausosa tarttui kirjastosta mukaan. Aihe vaikutti kiinnostavalta ja genreä - paranormaalia chicklittiä - oli pakko kokeilla. Undead-kirjoja on tämän mennessä julkaistu 10 ja lisää on tulossa. Tosin nämä näyttäisivät olevan mukavan kokoisia pieniä pokkareita, alle 300-sivuisia, joten edessä ei ole mikään mahdoton urakka, jos aiheesta innostuu enemmän.

Betsy (Elizabeth) Taylorin kuolinpäivä on mennyt alusta asti pieleen. Ensin hän myöhästyy töistä taas kerran ja sitten hän saa potkut sihteerintyöstään, kun firmasta pitää vähentää väkeä. Kotiin päästyään Betsy kuulee, että hänen isänsä ja äitipuolensa eivät pääse hänen synttärijuhliinsa ja juhlat täytyy muutenkin siirtää. Päivän kuitenkin kruunaa se, kun Betsy lähtee ulos lumisateeseen kissansa perään ja jää auton alle ja kuolee.

Betsy herää arkusta omissa hautajaisissaan, onneksi ennen kuin tilaisuus on ehtinyt alkaa. Hän yrittää ensin tappaa itseään uudelleen useilla eri tavoilla, mutta hyväksyy kokeilujen jälkeen olevansa kuolematon ja lopulta hoksaa olevansa vampyyri. Paluu takaisin kuolleista ei ole ihan helppoa ja ikäviä yllätyksiä tulee eteen, kuten se, että äitipuoli on varastanut kaikki Betsyn rakkaat designerkengät. Betsy kokeiluissaan huomaa, että perinteiset vampyyrimyytit eivät päde häneen, mutta kun hänet kaapataan tapaamaan vampyyrien pomoa Nostroa, Betsy huomaakin olevansa hyvin poikkeuksellinen vampyyri. Nostron kanssa Betsy ei pääse väleihin, koska tämä odottaa suoraa alamaisuutta ja Betsy taas mielummin sanoo tälle Draculan matkijalle suorat sanat. Onneksi paikalla on myös herkullinen Sinclair, joka lupaa auttaa Betsyä alkuun vampyyrinä olemisessa. Tosin Sinclair apulaisineen haluaa Betsystä vampyyrikuningattaren.

Undead and Unwed oli aivan ihana kirja. Yritän lukea jokseenkin monipuolisesti, mutta tämä paranormaali chicklit toimii kyllä minun kohdallani todella hyvin. Betsy on hauska, suorapuheinen ja pirteä sankaritar ja hän avoimesti kertoo ystävilleen tapahtumista ja itsestään eikä salaile edes vampyyrijuttuja. Betsystä ei ehkä todellisuudessa olisi niin helppo pitää, hän on kaunis entinen malli, materialisti ja hieman itsekäs, mutta jotenkin nämä asiat eivät tarinassa häirinneet. Betsyn suhde äitipuoleensa Antoniaan on surkea, josta kertoo jo Betsyn tälle antama lempinimi the Ant, eli muurahainen. Tästä saadaankin paljon iloa irti, esimerkiksi kun Betsy pääsee kostamaan kenkävarkauden. Betsyllä on muutenkin hauskoja lempinimiä kirjan hahmoille.

Miehiä mukana on muutama, poliisi Nick, lääkäri Marc ja vampyyri Sinclair, mutta heti Sinclairin esittelystä käy ilmi, että hän on Betsyn tuleva varsinainen kiinnostuksen kohde. Davidsonilla on tekstissä mukana useampi hieman erilainen seksikohtaus, mutta romantiikkaa ei tässä ykkösosassa ole paljoa. Betsy keskittyy vielä Sinclairin inhoamiseen ja välttelyyn eikä varsinkaan halua kuningattaren roolia, joten seuraaviin osiin jää tältä alueelta paljon jatkokehittelyn varaa. Undead and Unwed on mukavaa, kevyttä ja hyväntuulista viihdettä, tyyliin Sookie Stackhouse + himoshoppaaja.

Undead / Queen Betsy -sarja:
  1. Undead and Unwed (2004)
  2. Undead and Unemployed (2004)
  3. Undead and Unappreciated (2005)
  4. Undead and Unreturnable (2005)
  5. Undead and Unpopular (2006)
  6. Undead and Uneasy (2007)
  7. Undead and Unworthy (2008)
  8. Undead and Unwelcome (2009)
  9. Undead and Unfinished (2010)
  10. Undead and Undermined (2011)
  11. Undead and Unstable (06/2012)
MaryJanice Davidsonin sivut ja tämä kirja Adlibriksessä.

tiistai 1. toukokuuta 2012

John Verdon: Numeropeli - Dave Gurney 1

Think of a Number
Julkaistu 2010, suomennos 2011
Pokkari 573 sivua (+ lukunäyte Sokkoleikki-kirjasta)

Numeropeli on John Verdonin esikoisromaani ja esittelee entisen poliisin Dave Gurneyn, joka tähdittää Verdonin seuraavaakin teosta. Gurney on hieman alle viisikymppisenä jo jäänyt eläkkeelle New Yorkin poliisin murharyhmän rikostutkijan työstään ja muuttanut Delawareen vaimonsa Madeleinen kanssa. Madeleine on hyvin fiksu, taiteellinen ja rakastaa luontoa. Madeleine on odottanut miehensä mukautuvan paremmin heidän uuteen, rauhallisempaan elämäntyyliinsä, mutta tämä ei tunnu voivan päästää irti tottumuksistaan.

Mark Mellery, Dave Gurneyn opiskelija-aikainen tuttava, ottaa Gurneyyn yhteyttä ja kertoo saamistaan uhkaavista viesteistä. Kirjoittaja tuntuu tuntevan Melleryn todella läpikotaisin ja on jopa tiennyt minkä luvun Mellery valitsee pyydettäessä. Gurneyn avustuksella Mellery koittaa pohtia mahdollisia vihollisiaan, sekä valitsemansa numeron 658 merkitystä itselleen ja jollekulle toiselle. Tapaus muuttuu vakavaksi kun Mellery löytyy murhattuna kotoaan ja poliisit tulevat johtamaan tutkimuksia. Guerneytä kuitenkin pyydetään konsultiksi mukaan ja pian löytyykin enemmän uhreja.

Verdonin tarina on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa on juonen pohjustusta ja juttu lähtee liikkeelle hyvin hitaasti. Alkuun tutustutaan Daven ja Madeleinen suhteeseen ja heidän ongelmiinsa. Madeleine on kuvattu aika vaativana ja ärsyttävänä vaimona, joka haluaisi miehensä olevan toisenlainen ja muuttaa tämän luonnetta. Yleensä on ihan mukavaa, jos suhde ei ole aivan täydellinen, mutta tässä Verdon menee hieman turhan pitkälle ja saa välillä jopa pohtimaan, että miksi tälläinen pari oikein on yhdessä. Aikaa vietetään myös Melleryn kanssa ja tämän saamien viestejen analysoinnissa.

Ensimmäinen uhri ilmaantuu pitkälle päälle 100 sivun jälkeen, mutta siitä vauhti sitten kiihtyykin. Jäin miettimään, että pitäisiköhän Melleryn murhan olla yllätys (vaikka suomenkielisessä versiossa se ainakin kerrotaan jo takakannessa), kun sitä ja tarinan varsinaista alkamista saa odotella niin pitkään. Kirja paranee tässä vaiheessa huomattavasti, kun alun pohdiskeleva ja psykologinen asenne vaihtuu toimintaan ja poliisitutkimuksiin. Gurney hoitaa tutkimuksiaan yllättävän itsenäisesti vaikka on vain ulkopuolisena konsulttina avustamassa. Hänen tyylinsä on kuitenkin hyvä ja tehokas ja Gurneysta saa fiksun vaikutelman.

Numeropeli on esikoiseksi hyvä jännäri. Verdonin psykologiset pohdiskelut ovat mukavaa luettavaa ja juoni on muutenkin kiinnostava. Pettymykseksi osoittautui se kuinka pienessä osassa numeroleikit kirjassa olivat, kannesta ja esittelytekstistä sai ihan väärän kuvan tältä alueelta. Lisäksi arvasin osittain loppuratkaisun ihan turhan aikaisessa vaiheessa, joten sekin hieman vei tästä hohtoa.

John Verdon:
  1. Think of a Number (2010) - Numeropeli (2011)
  2. Shut Your Eyes Thight (2011) - Sokkoleikki (06/2012)
Numeropeli Adlibriksessä.

Lisää Numeropelistä: Nenä kirjassa, P. S. Rakastan kirjoja, Valikoiva kirjatoukka, Helsingin sanomat ja Humisevalla harjulla.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...