sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Julie Kagawa: Rautakuningatar - Rauta-saaga 3

The Iron Queen
Julkaistu 2011, suomennos 2012
397 sivua.

Rautakuningatar on kolmas matka Julie Kagawan luomaan satumaailmaan, jossa perinteisten uskomusten mukaiset valtiaat ja olennot ovat hätää kärsimässä ihmisten uuden rautavillityksen mukanaan tuomien tappavien muutosten kanssa.

Kesäprinsessa Megan Chase ja talviprinssi Ash ovat tehneet parhaansa saadakseen hovinsa yhteistyöhön raudan hyökkäystä vastaan, mutta heidät on karkoitettu haltijamaasta Mikämikästä. He haluaisivat elää rauhassa ihmisten ja Meganin perheen luona, mutta uusi Rautakuningas ei jätä heitä rauhaan. Väärä Rautakuningas haluaa Meganilla olevat rautalumon voimat tullakseen todelliseksi hallitsijaksi ja kuninkaaksi.

Megan, Ash ja heidän ikuinen kolmas pyöränsä Puck saavat turvapaikan karkotettujen kuningattaren Leanansidhen avulla, mutta heidän rauhaisa yhteiselonsa saa päätöksensä, kun heidän apuaan tarvitaan kipeästi Mikämikässä. Rautahovi on voittamassa sodan ja valtaamassa kaikki alueet haltijamaasta. Megan puoliverisenä on immuuni raudan vaikutukselle, joten hänen halutaan koittavan tappaa tämäkin hallitsija, vastineeksi karkoituksen perumisesta. Uusi yhteenotto on siis tulossa, mutta sitä ennen Meganin olisi parempi oppia käyttämään voimiaan, kesä- ja rautalumo kun eivät suoraan sovi yhteen vaan yhteisvaikutus saa vain Meganin pyörtyilemään.

Rautakuningatarta kutsutaan taas sarjan itsenäiseksi osaksi, mutta viittauksia aiempiin tapahtumiin on niin paljon, kuten myös tuttuja henkilöitä, että on paljon parempi lukea nämäkin järjestyksessä. Lisäksi tarina jätetään tälläkin kertaa aika lailla kesken, sopivaan taukopaikkaan, joten kyllä tämä enemmän jatkuvajuoninen sarja on. Kagawan satumaailma ja sen moninaiset ilmentymät ja olennot ovat nyt jo tuttuja, mutta silti tämä on minulle aikamoinen paikkojen ja ötököiden sekamelska. Rauta-saaga taitaa jatkossakin kuulua minulle kategoriaan ihan kiva välipala, mutta ei sen isompaa innostusta ei tämä herätä.

Hahmoista Grimalkin-kissa on kiva satunnainen sankari yllätävine ilmaantumisineen, mutta luulen, että Talvikuningatar Mabistä voisi tulla suosikkini, jos hänellä olisi isompi rooli sarjassa ja Kagawa keskittyisi kuvaamaan häntä hieman tarkemmin. Muutenkin olen huomannut, että näitä nuorison seikkailuja enemmän minua kiinnostaisi vallassa olevien kuninkaallisten elämä ja historia :)

Rauta-Saaga:
Rautakuningatar Harlequinin sivuilla ja englanniksi Adlibriksessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...