lauantai 26. marraskuuta 2011

Julie Kagawa: Rautatytär - Rauta-saaga 2

The Iron Daughter
Julkaistu 2010, suomennos 2011
396 sivua.

En ihastunut suoraan tähän Kagawan Rauta-saagaan ensimmäisen kirjan kanssa, joten odottelin mielenkiinnolla, että minkälainen jatko-osa on ja millaiset fiilikset tästä jäävät. Megan Chase on uusi tulokas Mikämikässä ja edellisessä osassa hän sai tietää olevansa puoliksi haltija ja kaiken lisäksi Kesähovin prinsessa. Tämän tarinan alkaessa Megan elelee Talvihovissa, lupauksen sitomana ja melkein vankina. Megan ei saa Talvihovin kuningatarta Mabia vakuutettua kertomuksestaan uudesta Rautahovista, joka haluaa vallata koko Mikämikän.

Sitten Talvihoviin hyökätään, yksi prinsseistä tapetaan ja tärkeä tasapainon ylläpitäjä Vuodenaikain Valtikka varastetaan. Mab syyttää rikoksista Kesähovia ja Meganin isää kuningas Oberonia ja julistaa sodan. Megan ja Talvihovin prinssi Ash tietävät kaiken takana olevan Rautahovin, joten heidän täytyy nyt pelastaa Mikämikä hakemalla Valtikka takaisin. Seurakseen he saavat edellisestä osasta tutun Puckin, Meganin lapsuudenaikaisen ystävän ja suojelijan, joka on rakastunut Meganiin. Megan näkee edelleen vain Ashin, mutta joutuu nyt pohtimaan suhdettaan Puckiin myös.

 Kagawan fantasiamaailma on värikäs ja monipuolinen hahmot muuttuvat kiinnostavimmiksi ajan kanssa ja koko teema raudan ja teknologian ylivallasta maailmassa on hyvä. Eli tämä on sellainen sarja, josta haluaisin pitää paljon, mutta jostain syystä lukeminen oli tälläkin kertaa hieman nihkeää. Osasyynä voi olla sekin, että luin tätä aina pätkän kerrallaan iltaisin ennen nukkumaanmenoa, enkä ehkä siten päässyt uppoutumaan tarinaan sen vaatimalla tavalla.

 Megan ei ole enää yhtä pihalla kaikesta kuin Rautakuninkaassa, joten hän osaa jo hieman paremmin pitää puoliaan eikä ole enää aivan täysin riippuvainen muitten avusta. Meganin voimat on sinetöity, mutta silti hän löytää sisältään uuden, mielenkiintoisen kyvyn, joka vaikuttaa hyvin positiivisesti lukukokemukseen ja mahdollisesti sarjan jatkoonkin. Kirja alkoi kiinnostavasti, mutta keskiosa oli minulle hieman hidasta luettavaa. Loppua kohden tarinan vauhti taas kiihtyi ja juttu jäi sen verran hyvään kohtaan, että tekisi mieli jatkaa suoraan seuraavaan kirjaan. Jatkoa vaan saadaankin nyt odotella 2 kuukautta, koska Harlequin tiputtaa nämä Nocturnet (uusi nimi Paranormal Romance) ilmestymään vain joka toinen kuukausi, 2 kirjaa kerrallaan.

Lisäsin listaan nuo sarjan novellit myös, koska kiinnostuneet voivat varsinkin haluta tuon ilmaisen hakea talteen itselleen.

Rauta-Saaga:

Rautatytär Harlequinin sivuilla ja Adlibriksestä löytyy englanninkielinen versio.

Tämän on lukenut myös Anu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...